Puritanisti

Mies, jonka kanssa vietän vapaa-aikaani, nimitti kerran minua puritanistiksi. Tajusin välittömästi, ettei koko sanaa ole olemassakaan ja tarkistin sen vielä sanakirjasta. Löysin sanan puritanismi, jolla tarkoitetaan 1500-luvulla syntynyttä kristillistä liikettä, jossa korostetaan erityisesti uskon kokemuksellisia ja pastoraalisia puolia. Puritaaninen taas merkitsee ankaraa ja elinoloiltaan vaatimatonta. Puritaani tarkoittaa ankaran puhdasoppista tai siveellistä ihmistä.

Mies, joka puuskaisi tämän suustaan, on tavallisesti hyvin harkitsevainen puheissaan ja melkeinpä neuroottisen tarkka käyttämiensä termien oikeellisuudesta.

En millään muista varsinaista asiaa, johon hänen kärjistyksensä liittyi, mutta päättelen sen liittyneen tilanteeseen, jossa olin valinnut toisin kuin hän itse olisi tehnyt ja hän näin halusi osoittaa minun kieltävän sellaisia elämäniloja itseltäni, joihin itse on heikkona. Päänsisäinen kiihtymys, sivallus, ei osumaa. Hah.

On totta, että menen tyhjin vatsoin nukkumaan ja herään aikaisin viikonloppunakin. Täytän itseni terveellisellä ruualla ja vältän herkkuja. Pidän fyysisten rajojen ylittämisestä, vaikkakin oksennus olisi sen jälkeen kurkussa. Yhtenäkään iltana en mene yöpuulle ilman hampaiden lankaamista. Jos olen nauttinut ylimääräisen palan kakkua juhlissa, syön seuraavana päivänä keittoa. Ja niin edelleen.

Mutta näen vaivaa täydellisen maitokahvin valmistamisessa. Keitän tummapaahtoisesta väkevän kahvin ja lämmitän pienessä kannussa kevytmaidon juuri sopivaksi välttäen valkuaisaineen saostumista. Kaadan kahvin ja maidon yhtä aikaa suureen mukiin, ja se pysyy kuumana pitkään. Nautin joka siemauksesta.

Tai kuinka asettelen salaatin lautaselleni. Ensin tulevat rapeat vihreät osat, päälle viistoiksi siivutetut kurkut. Kirsikkatomaatit laitan kokonaisina, koska niiden pureskeleminen on nautinto itsessään. Valitsen oranssinvärisen paprikan siivuja. Aivan ohuita purjorenkaita. Kaunein proteiininlähde on mielestäni siivutettu mozzarellajuusto, jonka kylkiin valutan hieman hyvää oliiviöljyä ja päälle asettelen muutaman basilikanlehden.

Kerran viikossa suon itselleni parituntisen venyttelysession. Lämmittelyn jälkeen rullaan kovarullalla jumissa olevat lihakset pehmeiksi. Sitten alan varsinaisen venyttelyn ja sen aikana joka ikinen kehossani oleva säie venyy. En tiedä ajankulusta, nautin Spotifyn klassisen musiikin aarteiden kera.

Kaikki, jotka tuntevat minut tietävät, että pidän yksinolosta, mutta pidän myös ihmisistä. Tasapainottelen pitämisten ristiriidassa ja joskus ominaisuus saa koomisia piirteitä. Esimerkiksi pitkään kestävissä erittäin sosiaalisissa tilanteissa sopivan tilaisuuden tullen hivuttaudun syrjään nautiskelemaan omasta seurastani. Joskus e ole muuta pakopaikkaa kuin wc. Jo lähestyessäni wc:n ovea mieleni sulkeutuu muilta ihmisiltä. Helpotuksen tilassa voin painaa pääni viileään kaakeliin ja sulkea silmät. Kuunnella oventakaista ihmisten puheensorinaa ja aistia tilan tuntua. Kaikkein nautinnollisinta on puhdas wc ja puhtaat käsipyyhkeet vieraita varten. Ellei sellaista ole, käytän wc-paperia käsien kuivaamiseen. Katse peiliin, hieman huulirasvaa ja olen valmis ladattuine akkuineni muiden seuraan.

Puritanisti? Kaukana siitä.